Tutkijan tueksi: Tutkimusjulkaiseminen

Tieto leviää erilaisten kanavien kautta eri tahoille.  Laurea Journalin ja Laurean julkaisusarjan lisäksi onkin suotavaa julkaista myös muissa toimitetuissa julkaisukanavissa. Toimitettu julkaisukanava tarkoittaa sitä, että julkaisukanavalla on oma, kirjoittajista riippumaton toimituskunta, joka tekee julkaisupäätöksen. Tieto toimituskunnasta tulee olla selkeästi merkitty.

Toimitettu julkaisukanava voi olla esimerkiksi yhteistyökumppanin ylläpitämä toimitettu blogi, jolla on nimetty toimituskunta. Tiedon toimituskunnasta tulee käydä ilmi blogin yhteydessä. Hankkeen oma blogi ei täytä julkaisukanavan kriteerejä, vaikka sillä olisi toimituskunta, sillä se ei täytä ulkopuolisen toimituskunnan ehtoa.

Mahdollisia ulkopuolisia julkaisukanavia ovat esimerkiksi:

• Ammatilliset lehdet
• Yhteistyökumppaneiden/ sidosryhmien lehdet
• Yhteistyökumppaneiden julkaisusarjat
• Toisten AMKien verkkolehdet
• Oman alan toimijoiden kokoomateokset
• Toimitetut blogit (Varmista aina, että blogilla on nimetty toimituskunta, muuten blogi ei oikeuta julkaisupisteeseen)
• Tieteelliset lehdet

Tieteellisistä lehdistä voi hakea lisätietoa Julkaisufoorumin julkaisukanavahausta. Jos lehteä ei löydy tai se on luokiteltu luokkaan nolla, on syytä varmistaa, ettei kyseessä ole ns. Predator-julkaisu.

Oman alan ammatillinen yleisö

Tutkimus- ja kehitystyössä tuotetun tiedon yksi kohderyhmä ovat alalla toimivat ihmiset. Alan toimijoiden kannalta merkityksellistä on esimerkiksi se, miten tutkimuksen tulokset vaikuttavat heidän työhönsä.

Kollegat / yhteistyökumppanit eri aloilta

Tiedonkulku eri alojen välillä tuottaa innovaatioita ja auttaa hakemaan ratkaisuja uusista suunnista. Muille kuin oman alan ammattilaisille viestiessä painopiste voi olla esimerkiksi tietyn alan näkökulman tuomisessa laajempaa aihetta käsittelevään keskusteluun.

Suuri yleisö

Suurella yleisöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä tahoja, joiden kiinnostus tutkimukseen liittyy oman  esimerkiksi tutkimuksen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Suurelle yleisölle kirjoittaessa on erityisen tärkeää kontekstualisoida tutkimus ja auttaa ymmärtämään tuotetun tiedon merkitys.

Kansainväliset kollegat / kumppanit

Kansainvälisiä kumppaneita / kollegoita on hyvä muistaa julkaisemisessa! Julkaisut ovat keskeinen tieto levittää tietoa Laureasta ja Laureassa tehtävästä työstä myös ulkomaalaisille yhteistyökumppaneille. Muista kirjoittaessasi, että suomalaisille kollegoille tutut asiat eivät välttämättä ole tuttuja Laurean kansainvälisille yhteistyökumppaneille.

Tieteellinen yleisö

Tieteellinen yleisö seuraa oman alansa tieteellisiä lehtiä, joissa käydään teoreettisiin näkökulmiin perustuvaa keskustelua alan teemoista.

Hankkeiden tutkimusviestinään soveltuu ns. long tail –mallia, jossa hankkeen eri vaiheissa tehdään erilaisia julkaisuja eri kohdeyleisölle. Näin tieto hankkeesta leviää mahdollisimman laajasti ja oikea-aikaisesti.

Hankkeessa julkaisemista edesauttaa hankehakemusvaiheessa laadittu julkaisusuunnitelma. Julkaisusuunnitelmaan kirjataan julkaisujen kohderyhmät ja kohderyhymille sopivat kanavat sekä tehdään näiden pohdintojen avulla alustava arvio hankkeessa tuotettavien julkaisujen määrästä sekä julkaisemisen vaatimista ajallisista ja taloudellisista resursseista. Jos mahdollista, vastuuta julkaisuiden tekemisestä on hyvä miettiä jo suunnitelmavaiheessa.

Mahdollisia julkaisemisen kuluja ovat esimerkiksi: APC-maksut, taitto, paino, kielentarkastus ja kuvien teettäminen. Kustannusarvioita voi tiedustella julkaisupalveluista.

Huom! Julkaisuksi lasketaan vain teksti/podcastit/videot, joiden julkaisukanavalla on oma, hankkeen ulkopuolisista toimijoista koostuva toimituskunta. Hankkeen omilla sivuilla julkaistut materiaalit eivät täytä OKM:n julkaisutiedon kriteerejä eivätkä oikeuta julkaisupisteeseen.

Erilaisia hankejulkaisuja ovat esimerkiksi:

• Kirjallisuuskatsaukseen perustuva artikkeli, jossa esitellään hanke ja sen tavoitteet. Artikkelin voi kirjoittaa hankehakemuksen pohjalta. Alkuvaiheen julkaisu herättää kiinnostusta hanketta kohtaan ja saattaa poikia yhteistyökuvioita ja/tai hankkeelle hyödyllisiä kontakteja.
• Ammatillisia/suuren yleisön artikkeleita hankkeen aikana: hankkeen aikana ilmestyneet julkaisut tuovat näkyvyyttä hankkeen toiminnalle ja mahdollistavat välietappien tulosten esittelyn. Aktiivisen julkaisutoiminnan kautta kiinnostuneet saavat tietoa hankkeesta ja julkaisut myös lisäävät hankkeen uskottavuutta.
• Toimitettu podcast hankkeesta. Kysy ohjeistusta julkaisupalveluista, julkaisut@laurea.fi
• Yhteisartikkeli opiskelijan kanssa. Osassa hankkeista toimii opiskelijoita, joiden kanssa voi työstää yhteisartikkelin.
• Loppuraportti. Hankkeen loppuraportin voi julkaista esimerkiksi joko Laurean tai hankekumppanin julkaisusarjassa. Älä julkaise loppuraporttia hankkeen omilla sivuilla, sillä tällöin se ei oikeuta julkaisupisteisiin.
• Ammatillinen/yleistajuinen artikkeli hankkeen keskeisistä tuloksista. Artikkeli kannattaa julkaista loppuraportin lisäksi, sillä kynnys artikkelin lukemiseen on pienempi kuin hankeraportin lataamiseen. Artikkeliin on hyvä sisällyttää linkki loppuraporttiin lisätietoja kaipaaville.
• Artikkeli tieteellisessä lehdessä. Tieteelliset julkaisut vaativat ajallisia resursseja, mutta niillä on keskeinen rooli tulosten levittämisessä tutkijayhteisöille myös Suomen ulkopuolella. Lisäksi tieteelliset artikkelit ovat arvokkaita referenssejä tulevissa hankehakemuksissa ja ne tukevat kumppanuuksien syntyä.

Tarkasti aikataulutetun julkaisusuunnitelman tekeminen hankkeella on vaikeaa. On kuitenkin muutamia kriittisiä kohtia, jolloin hankkeesta on hyvä viestiä:

• Hankkeen alku. Heti hankkeen käynnistyessä on hyvä laatia hanketta esittelevä julkaisu. Näin tieto hankkeesta leviää ja hankkeella on alusta asti olemassa julkaisu refrenssiksi.
• Hankkeen välietapit. Hankkeissa on usein erilaisia välietappeja, joiden jälkeen hankkeen suuntaa ja fokusta voidaan täsmentää ja tarkistaa. Näiden yhteydessä on hyvä julkaista sillä julkaiseminen auttaa omien ajatusten jäsentämistä. Samalla tulee väistämättä pohtineeksi hankkeen siihen astisia saavutuksia ja mahdollisia aukkokohtia. Julkaisu tuo myös näkyvyyttä välietapeille ja mahdollistaa keskustelun niiden tuloksista.
• Hankkeeseen liittyvät ajankohtaiset tapahtumat/uutiset. Hankkeen näkyvyyden kannalta on tärkeää sitoa hankejulkaisemista hankkeen kannalta ajankohtaisiin uutisiin/tapahtumiin. Tällaiset tekstit voivat olla suhteellisen kevyitä artikkeleita / blogeja joissa kommentoidaan ajankohtaista asiaa hankkeen näkökulmasta.
• Hankkeen loppu. Hankkeen lopussa sen keskeinen anti on syytä koota yksiin kansiin. Näin hankkeesta jää koonti myöhemmin hyödynnettäväksi.

Podcastit ja videot voidaan laskea tietyin reunaehdoin julkaisuiksi, jolloin ne oikeuttavat julkaisupisteeseen. Selvitä podcastin/videon julkaisupistekelpoisuus julkaisupalveluiden kanssa ennen julkaisemista!

Avoin julkaisumalli tarjoaa tutkimukselle ja tutkijalle näkyvyyttä sekä hyödyttää yhteiskuntaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen e-aineistojen neuvotteluista vastaava FinELib-konsortio pyrkii edistämään avointa julkaisua.

Tutustu FinElibin sivuilla tieteellisten kustantajien (Laurean osalta Emerald, Sage ja Elsevier) avoimen julkaisumallin käytäntöihin. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä Laurean julkaisupalveluihin: julkaisut [at] laurea.fi

Avoin julkaiseminen ja FinElib

Avoin julkaiseminen Emerald Premier -lehdissä - lista alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä (excel)

Avoin julkaiseminen Elsevierin lehdissä - lista alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä (excel)

Avoin julkaiseminen SAGEn lehdissä

Oletko saanut sähköpostiisi yhteydenoton tieteelliseltä julkaisulta, joka haluaa julkaista artikkelisi? Olet mitä luultavammin törmännyt nk. predator- eli saalistajulkaisuun. Predator-julkaisija kalastelee julkaisumaksuja ja lehdessä ilmestynyt artikkeli ei saa ansaitsemaansa tieteellistä huomiota. Miten tunnistat predator-julkaisun?

Predator-julkaisu:

• nimellinen vertaisarviointi tai ei vertaisarvointia ollenkaan
• kustantajan sivuilta ei löydy avoimesti julkaisuprosessin kuvausta
• artikkelin julkaisemisesta pyydetään julkaisumaksua, jonka suuruutta ei ilmaista avoimesti
• toimituskunnan ja vertaisarvioijien yhteistiedot ovat puutteelliset tai niitä ei löydy
• kollegasi eivät tunne julkaisua entuudestaan lehden nimi ja/tai logo muistuttavat alansa huippujulkaisun vastaavia
• valheellinen impact factor

Internetissä on monia työvälineitä, joilla voit hakea luotettavaa julkaisukanavaa. Tarkista löytyykö julkaisu Directory of Open Access Journals (DOAJ) -sivustolta ja onko lehden kustantaja Open Access Scholarly Publishers Accosiation -jäsen (OASPA). 'Think. Check. Submit' ja 'Beall's List of predatory journals and publishers' ovat myös hyviä työvälineitä.

Voit ottaa yhteyttä myös Laurean julkaisupalveluihin (julkaisut [at] laurea.fi) - etsitään yhdessä hyvä julkaisukanava tekstillesi!