Tällä sivulla esitellään keskeisimpiä työkaluja, joilla lehtiä, artikkeleita ja tutkijoiden julkaisutoimintaa voidaan arvioida. Sivuilla on myös välineitä sopivan julkaisukanavan valintaan omalle artikkelille sekä vinkkejä, miten tunnistaa ns. saalistajajulkaisut.
Avoin julkaisumalli tarjoaa tutkimukselle ja tutkijalle näkyvyyttä sekä hyödyttää yhteiskuntaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen e-aineistojen neuvotteluista vastaava FinELib-konsortio pyrkii edistämään avointa julkaisua.
Selvitä aina, onko valitsemallasi julkaisukanavalla mahdollista julkaista avoimella lisenssillä (esimerkiksi CC-lisenssillä.) ja suosi mahdollisuuksien mukaan avoimia julkaisukanavia. Julkaisupalveluilta voi pyytää tarvittaessa apua.
Tutustu FinElibin sivuilla tieteellisten kustantajien (Laurean osalta Emerald, Sage ja Elsevier) avoimen julkaisumallin käytäntöihin. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä Laurean julkaisupalveluihin: julkaisut [at] laurea.fi
Avoin julkaiseminen ja FinElib
Avoin julkaiseminen Emerald Premier -lehdissä - lista alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä (excel)
Avoin julkaiseminen Elsevierin lehdissä - lista alennuksen piiriin kuuluvista lehdistä (excel)
Julkaisufoorumi (Jufo) on suomalainen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjästelmä, jonka toteuttajana toimii Tieteellisten seurain valtuuskunta. Järjestelmästä löytyy kaikkien tieteenalojen keskeiset kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset lehdet, konferenssit, kirjakustantajat ja kotimaiset kirjasarjat.
Lehtien vaikuttavuuskertoimet tuottaa vuosittain International Scientific Institute ISI. Ne julkaistaan Journal Citation Report JCR -raportissa. JCR on yksi ISI:n Web of Knowledge -palvelun tietokannoista (linkki tietokantaan löytyy Web of Sciencen etusivulta). Vaikuttavuuskertoimia on laskettu lähinnä angloamerikkalaisille lehdille.
SCImago Journal & Country Rank on Scopus-tietokannan aineistoihin pohjautuva arviointiportaali.
Tarkista, onko julkaisukanava Plan S:n mukainen:
Mikä on Plan S? Plan S -julkilausuma edellyttää, että valtiollisesti rahoitettujen tutkimusorganisaatioiden tieteentekijät ja tutkijat siirtyvät vuoteen 2021 mennessä julkaisemaan työnsä avoimissa tiedejulkaisuissa, avoimilla alustoilla tai kaikkien luettavissa olevissa viiveettömissä julkaisuarkistoissa. Laureassa Plan S koskee Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita.
Oletko saanut sähköpostiisi yhteydenoton tieteelliseltä julkaisulta, joka haluaa julkaista artikkelisi? Olet mitä luultavammin törmännyt nk. predator- eli saalistajulkaisuun. Predator-julkaisija kalastelee julkaisumaksuja ja lehdessä ilmestynyt artikkeli ei saa ansaitsemaansa tieteellistä huomiota. Miten tunnistat predator-julkaisun?
Predator-julkaisu:
- nimellinen vertaisarviointi tai ei vertaisarvointia ollenkaan
- kustantajan sivuilta ei löydy avoimesti julkaisuprosessin kuvausta
- artikkelin julkaisemisesta pyydetään julkaisumaksua, jonka suuruutta ei ilmaista avoimesti
- toimituskunnan ja vertaisarvioijien yhteistiedot ovat puutteelliset tai niitä ei löydy
- kollegasi eivät tunne julkaisua entuudestaan
- lehden nimi ja/tai logo muistuttavat alansa huippujulkaisun vastaavia
- valheellinen impact factor
Internetissä on monia työvälineitä, joilla voit hakea luotettavaa julkaisukanavaa. Tarkista löytyykö julkaisu Directory of Open Access Journals (DOAJ) -sivustolta ja onko lehden kustantaja Open Access Scholarly Publishers Accosiation -jäsen (OASPA). 'Think. Check. Submit' ja 'Beall's List of predatory journals and publishers' ovat myös hyviä työvälineitä.
Voit ottaa yhteyttä myös Laurean julkaisupalveluihin (julkaisut [at] laurea.fi) - etsitään yhdessä hyvä julkaisukanava tekstillesi!
Työkaluja lehden valintaan:
Google Scholar Citations Google Scholar Citations on Googlen ylläpitämä käyttäjäprofiilipalvelu, johon jokainen tutkija voi luoda oman tilin (gmail-tili) ja liittää sinne omat Google Scholarin kautta löytyvät julkaisunsa. Profiilissa näkyy julkaisujen saamat viittaukset ja automaattisesti laskettu h-indeksi. Google Scholar Citations -tilin luominen.
Publish or Perish-ohjelma Publish or Perish on australialaisen Anne-Wil Harzingin kehittämä ilmainen ohjelma, jonka avulla voi tehdä Google Scholarin viittaustietoihin perustuvia viittausanalyyseja. Ohjelma on ladattavissa Harzingin verkkosivuilta.
Ohjelman avulla voidaan arvioida mm. tutkijoiden vaikuttavuutta (author impact) sekä lehtien vaikuttavuutta (journal impact) erilaisten tunnuslukujen avulla (h-indeksi, g-indeksi jne.).
Scopus on monitieteellinen viittaus- ja tiivistelmätietokanta, josta saa haettua mm. tutkijan henkilökohtaisen H-indeksin. Scopus ei kuulu tällä hetkellä Laurean tietokantavalikoimaan.
Vaikuttavuuskerroin (engl. impact faktor) Tieteellisten aikakauslehtien keskinäistä paremmuutta arvioidaan usein vaikuttavuuskertoimien avulla. Mitä suurempi vaikuttavuuskerroin, sitä enemmän lehdessä ilmestyneet artikkelit ovat saaneet viittauksia. Suurimmat vaikuttavuuskertoimet ovat lääketieteen lehdillä ja suurilla tieteen yleislehdillä kuten Science and Nature. Kertoimet ovat korkeita paljon tutkimusta tekevillä aloilla, joilla tutkimustulokset hyödynnetään nopeasti jatkotutkimuksissa. Vaikuttavuuskertoimia voi käyttää tukena esimerkiksi valittaessa tutkimuksen julkistamisfoorumia.
H-indeksi eli Hirsch-indeksi on kvantitatiivinen mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli se lasketaan vain ko. tietokantaan sisältyvistä viittauksista. Näin ollen tutkijan h-indeksi voi olla erilainen Web of Science-, Scopus- sekä Google Scholar-/Publish or Perish -tietokannoissa.
Altmetriikka (engl. altmetrics) on bibliometriikan uusi suuntaus, jossa mitataan yksittäisten artikkelien näkyvyyttä sosiaalisessa verkossa: twitterissä, facebookissa, blogeissa, tutkijaverkostoissa. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mitä tieteessä tapahtuu juuri nyt.
Altmetric.com myy organisaatioille palveluita, joiden avulla ne voivat tarkastella tieteellisiä julkaisuja ja analysoida kuinka usein niitä on mainittu muun muassa sosiaalisessa mediassa. PlumX on niin ikään maksullinen altmetriikkapalvelu. PLOS Article Level Metrics -palvelussa on vapaasti saatavilla altmetriikkaa kaikista PLOSissa julkaistuista artikkeleista.
Joissain tietokannoissa voi seurata yksittäisten artikkelien saamaa näkyvyyttä altmetriikka-toimintojen avulla. Tällöin artikkelin yhteydestä löytyy altmetriikka-tunnus ja altmetriikka-tunnuslukuja, kuten mainintoja sosiaalisessa mediassa tai lukijoita Mendeleyssa.
Laurea-kirjasto | Saavutettavuusseloste | Laurea Library | Accessibility statement
