Skip to Main Content

Tutkijan tueksi: Laadukas julkaisu

Laadukas julkaisu

Miten tehdä hyvä julkaisu? Millaisia kysymyksiä tulisi miettiä, mihin tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, miten rakenteen saa toimimaan ja miten antaa tekstille viimeinen silaus? Kysymykset ovat varmasti tuttuja jokaiselle kirjoittajalle, ja vaikkei yksiselitteistä reseptiä laadukkaaseen julkaisuun olekaan, on  tähän LibGuideen kerätty vinkkejä kirjoittamisen tueksi. 

Kohdenna julkaisusi

Päätä kenelle kohdennat julkaisusi. Päättäjillä, elinkeinoelämällä, alan kollegoilla, opiskelijoilla ja  suurella yleisöllä on kaikilla erilaiset intressit ja taustatiedot, ja heitä puhuttelevat erilaiset näkökulmat. Mieti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Millainen julkaisumuoto ja tyyli puhuttelevat kohderyhmääsi?
  • Mikä aiheessasi on kohderyhmän kannalta kiinnostavaa?
  • Mikä on kohderyhmäsi kannalta relevantti konteksti?
  • Mitä kohderyhmäsi jo tietää aiheesta? Mikä on heille vierasta?
  • Miten haluat julkaisusi vaikuttavan kohderyhmääsi?
  • Mitä hyötyä tekstisi tuottaa kohderyhmälle?

Valitse julkaisullesi yksi kärki

Ammatilliset julkaisut ovat tyypillisesti melko suppeita, joten yhteen julkaisuun kannattaa valita yksi kärki. Muuten julkaisu on vaarassa hajota.

  • Tiivistä keskeisin viestisi itsellesi yhteen ydinvirkkeeseen.
  • Mieti miten julkaisun rakenne tukee ydinvirkkeen ajatuksen välittämistä
  • Karsi julkaisustasi sivupolut ja tee rönsyistä toinen julkaisu.

Mieti mikä on relevanttia

Julkaisun tekijä tietää aina aiheestaan enemmän kuin julkaisuun mahtuu. Liiat yksityiskohdat tekevät julkaisusta raskaan ja tärkeät tiedot hukkuvat helposti yksityiskohtien runsauteen. Mieti, jokaisen tiedon kohdalla, onko tämä lukijalle relevntti tieto. Pohdi esimerkiksi:

  • Ovatko tarkat päivämäärät, tapahtumapaikat tai osallistuneiden henkilöiden nimet julkaisun lukijalle olennaisia tietoja?
  • Katso läpi artikkelissa käyttämäsi käsitteet. Ovatko kaikki tarpeen tekstin ymmärtämisen kannalta?
  • Pohdi teoriaosuutta: artikkelissa teorian tulisi tukea viestin ymmärtämistä, mutta teoriaa ei tarvitse käydä läpi sen itsensä takia. Palveleeko artikkelisi teoreettinen keskustelu artikkelisi viestin välittämistä vai rönsyääkö se turhan kauas? Lukijan ei tarvitse tietää teoriasta yhtä paljon kuin sinun, olennaista on, että pystyt tekemään oman asiantuntemuksesui perusteella lukijaa palvelevia valintoja.
  • Voiko kiitokset (rahoittajalle ja muille) sijoittaa vasta varsinaisen tekstin jälkeen?

Laadukkaan julkaisun elementit pähkinänkuoressa

Laadukkaan kuvion elementit: Mitä, kenelle ja miksi? Alku, loppu ja otsikointi. Jäsentele, määrittele, karsi,

Kuvio: Maija Merimaa, CC BY-SA 4.0.

Alku, loppu ja otsikointi

Hyvä otsikointi on julkaisulle tärkeää. Silmäilevä lukija katsoo luo yleiskatsauksen tekstiin otsikoiden perusteella ja päättää sen pohjalta jatkaako lukemista.

  • Herätä mielenkiinto. Nosta otsikkoon lukijaa kiinnostava seikka, esimerkiksi havainto, väite, kysymys, ehdotus.
  • Usein hyvä otsikko sisältää verbin ja se voi olla vaikkapa väite tai kysymys. Tällöin siihen on helppo tarttua.
  • Pidä otsikot napakoina. Otsikon tulisi olla sisäistettävissä nopealla vilkaisulla.
  • Ole ymmärrettävä ja vältä lyhenteitä sekä jargonia otsikoissa.
  • Ole informatiivinen ja houkutteleva myös alaotsikoissa. "Johdanto", "taustaa" ja "lopuksi" ovat hyviä työotsikoita, mutta silmäilevälle lukijalle ne eivät kerro mitään..
  • Klikkiotiskointi ei kuulu asiantuntijateksteihin.

Aloituksen tehtävä on kiinnittää lukijan mielenkiinto ja saada hänet jatkamaan eteenpäin. Siksi aloitukseen kannattaa kiinnittää huomiota.

  • Aloitus voi olla esimerkiksi: kysymys, fakta, väite, anekdootti, sitaatti, kuvaus, esimerkki tai kuvittelu.
  • Aloitus asettaa tekstin kontekstiin ja perustelee lukijalle miksi tämä teksti on hänelle relevantti.
  • Keskity aloituksessa siihen, mikä kiinnostaa kohdeyleisöäsi. Kiinnostavaa ei yleensä ole työsi itsessään vaan sen sisällöt. Älä esimerkiksi aloita kertomalla hankkeesta, vaan haasteesta, johon hankkeessa vastataan.
  • Artikkelissa ei tarvitse seurata tieteellisen kirjoittamisen kaavaa, jossa kiinnostavin asia jätetään usein loppuun. Päinvastoin, voit aloittaa väitteelläsi ja perustella tämän artikkelissa. Kiinnostavan asian nostaminen alkuun herättää myös lukijan mielenkiinnon.

Lopetus jää lukijalle päällimmäiseksi mieleen. Mieti mitä haluat nostaa esiin lopetuksessa. 

  • Loptus voi olla yhteenveto, kysymys, väite, toteamus, katsaus tulevaan jne.
  • Voit miettiä myös mihin mielentilaan haluat jättää lukijan: toiveikkaaksi, innostuneeksi, pohtivaksi, ärtyneeksi jne.
  • Pidä lopetus napakkana äläkä tuo lopetuksessa enää uusia asioita ja näkökulmia. Lopetus lopettaa tekstin, vie tähän mennessä kerrotun päätökseen. Tarkoitus ei ole tuoda enää lisää uutta asiaa, vaan nostaa tekstistä esiin haluttu asia.
  • Älä lopeta tekstiäsi varauksiin. Muuten artikkelisi päällimmäiseksi viestiksi jää se, että "pienen aineiston takia artikkelissa esitettyihin vätitämiin tulee suhtautua kriittisesti"  mikä tuskin on se viesti, minkä takia artikkeli on kirjoitettu.

Helpota lukukokemusta

  • Jäsennä tekstiä alaotsikoilla. Suosi geneeristen "taustaa" aineisto" "lopuksi" otsikkojen sijaan kuvaavia otsikoita, joiden perusteella silmäilevä lukija saa käsityksen artikkelin sisällöstä.
  • Pidä kappaleet napakoina. Etenkin sähköisissä julkaisuissa pitkät kappaleet puuroutuvat ja tekevät tekstistä raskaan. Lähtökohtaisesti yli kahdeksan rivin kappaleita kannattaa välttää, mutta ehdotonta sääntöä ei asiaan voi antaa.
  • Keskity yhdessä kappaleessa yhteen teemaan. Kappaleen tärkein asia sijoitetaan usein ensimmäiseen, mutta joskus myös viimeiseen lauseeseen, sillä kappaleen keskellä olevat asiat eivät nouse tekstistä yhtä hyvin esiin. Olennaisempaa kuin ydinlauseen paikka on kuitenkin se, että pystyt tarvittaessa kiteyttämään kappalen sisällön yhteen lauseeseen. Jos kappaleen idea vaatii monta lausetta, tarvitset luultavasti myös monta kappaletta.
  • Tarkista, että kappaleiden järjestys on looginen ja kappaleet ovat oikeiden alaotsikoiden alla.
  • Vältä polveilevia virkkeitä sekä ajatuksen katkaisevien kiilalauseiden sijoittamista virkkeiden keskelle.
  •  Käytä lauseenvastikkeita, ajatusviivoja, puolipisteitä sekä muita tehokeinoja harkiten. Niillä on paikkansa, mutta väärin käytettyinä ne tekevät lukukokemuksesta työlään.
  • Runsaat määreet tekevät tekstistä vaikeasti hahmotettavan. Mieti mitkä määreet ovat olennaisia ja voiko jotain karsia?

Vaikeaselkoiset sanat eivät tee tekstistäsi hienompaa. Ammattijargonilla on paikkansa, mutta itsetarkoituksellinen käsitteiden viljely tekee tekstistä turhan raskaan.

  • Mieti mitkä kaikki ammattitermit ovat tässä julkaisussa ja tälle kohdeyleisölle tarpeellisia ja minkä voi sanoa yleistajuisesti?
  • Avaa keskeiset käsitteesi napakasti. Pitkiin keskusteluihin termien erilaisista tulkinnoista ei ammatillisissa teksteissä yleensä tarvitse mennä. On kuitenkin tärkeää  lmaista selkeästi, mitä itse milläkin termillä tässä yhteydessä tarkoitat.
  • Huomioi kohderyhmäsi lähtötaso: alan ammattilaiselta voi olettaa erilaista käsitteiden tuntemista kuin "suurelta yleisöltä" tai vaikkapa naapurialan ammattilaiselta.

Viimestely tuo tekstille uskottavuutta, kertoo siitä, että kirjoittaja on panostanut siihen ja kokee sen itse tärkeäksi. Viimeistelyssä on hyvä huomioda mm. seuraavat asiat:

  • Huolehdi siitä, että otsikot ja sisältö vastaavat toisiaan.
  • Tarkista, että tekstin eri osiot ovat tasapainossa keskenään.
  • Varmista aika- ja persoonamuotojen yhdenmukaisuus
  • Jos tekstissä on kuvia/kuvioita, niin palvelevatko ne tekstiä? Irrallisiksi jäävät kuviot kannattaa poistaa.
  • Tarkista lähdeviitemerkinnät ja nimien kirjoitusasut.
  • Lue vielä kerran julkaisukanavan kirjoitusohjeet ja varmista, että tekstisi noudattaa niitä.
  • Vinkki: Lue tekstisi ääneen. Se paljastaa usein jos jokin ei toimi.
  • Viimeistely ei ole ylimääräistä pilkuviilausta, vaan vaikuttaa keskeisesti siihen, millaisen mielikuvan teksti herättää. Muista varata sille aikaa.

Yhteiskirjoittaminen

Miten kirjoittaa yhdessä? Tähän ei ole taikasauvaa, mutta ainakin seuraavien asioiden huomioiminen auttaa:

  • Sopikaa yhdessä kirjoittamisen vastuista ja aikataulusta
  • Käykää keskusteluja ja täsmentäkää viestinne yhdessä. Varmistakaa, että kaikilla kirjoittajilla on sama päämäärä.
  • Valitkaa ohjelma, jota kaikki voivat käyttää.
  • Sopikaa siitä kuka viimeistelee tekstin. Viimeistelijä mm. varmistaa, että termien käyttö on yhtenevää  ja yhtenäistää tavrittaessa kirjoituksen tyyliä.
  • Muistakaa: kaikkien tekijöiden tulee hyväksyä käsikirjoituksen lopullinen versio.

Auta lukijaa löytämään julkaisusi

Lopulta julkaisulla on merkitystä vain, jos se tavoittaa kohdeyleisönsä. Jaa julkaisuasi esimerkiksi seuraavilla tavoilla

  • Valitse julkaisullesi kuvaavat asiasanat.
  • Jaa julkaisuasi somekanavisssasi.
  • Linkitä julkaisuasi relevantteihin sosiaalisen median keskusteluihin.
  • Lähetä tieto julkaisusta relevanteille sähköpostilistoille tai muille kontakteille.
  • Lisää tieto julkaisusta uutiskirjeeseen tai tiedotteeseen.
  • Kerro julkaisusta seminaariesitelmän yhteydessä.
  • Kehota opiskelijoita tutustumaan julkaisuun.

Laurean koulutustallenteet (henkilökunnalle)

Laurean julkaisupalvelut ovat järjestäneet vuosien saatossa useita koulutuksia julkaisemisesta. Koulutusten tallenteet ovat henkilökunnan käytettävissä. Löydät linkit tallenteisiin Laurean henkilökuntaintrasta.

Kirjoittamisen tueksi

Strellman & Svinhufvud. 2020. Kupliva kirjoittaminen - Iloa ja tehoa työelämän teksteihin. Art House.

Lassila-Merisalo. 2020. Tarinallinen journalisimi. Vastapaino.

Haimelin & Rämö 2022. Kynä - Kaikki tärkeä kirjoittamisesta. Tuuma.

Hirsjärvi, Remes & Sarjavaara. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. painos.Tammi.

Kielitoimiston ohjepankki

Julkaisupalveluiden FAQ intrassa

Laurea-kirjasto | Saavutettavuusseloste | Laurea Library | Accessibility statement