Aineistonhallintakäytäntöjen tulisi perustua ns. FAIR-periaatteisiin, joiden mukaisesti aineiston tulee olla löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleen käytettävissä (Re-usable).
DMPTuuli työkalun sisältämät kysymykset ohjaavat kiinnittämään huomiota aineistojen hallintaan FAIR-periaatteiden mukaisesti hankkeen elinkaaren eri vaiheissa. Kysymykset jakaantuvat seuraaviin teemoihin:
Työkalu sisältää myös vinkkejä hyvistä aineistonhallintakäytännöistä.
Aineistonhallintasuunnitelmassa on yhteensä kuusi pääkohtaa, jotka täytyy käsitellä omassa suunnitelmassa. DMPTuulin pohjissa pääkohdat ovat aina samat.
1.1. Aineiston kuvaus: Kerättävä tai olemassa oleva aineisto ja sen ominaisuudet
Kuvaa lyhyesti tai tee taulukko tai luettelo keräämästäsi ja/tai tuottamastasi tai olemassa olevasta aineistosta, ja niiden ominaisuuksista (tyyppi, tiedostomuoto, koko, käyttöoikeudet, keruumenetelmät). Jos keräät ja käsittelet henkilötietoja tai muutoin luottamuksellisia tai salassa pidettäviä tietoja, erittele ne listaan tai taulukkoon arkaluonteisuuden perusteella.
1.2. Aineiston laadun varmistaminen
Kuvaa lyhyesti, miten varmistetaan, että aineisto ei epähuomiossa muutu ja alkuperäinen tietosisältö säilyy. Kuvaa suunnitelmassa lyhyesti, miten varmistetaan, että aineisto ei epähuomiossa muutu ja alkuperäinen tietosisältö säilyy. Kuvaa miten aineisto pysyy virheettömänä koko sen elinkaaren ajan, esim. muunnettaessa tai siirrettäessä tietoja tai tiedostoja järjestelmistä tai analyysin aikana.
Vinkit:
● Tallenna alkuperäinen aineisto erilleen ennen kuin alat analysoida ja muokata sitä.
Laatuun voivat vaikuttaa mm. tietojen syöttäminen, ääni- ja kuvatallennuksen tekninen toteutus, aineistojen nimeäminen ja järjestäminen sekä muuttujien nimeäminen ja litterointi. Mieti, miten aineisto organisoidaan hankkeen aikana kuvaamalla nimeämiskäytännöt ja kansiorakenne.
● Ota kyselyaineistosta alkuperäinen data taulukkomuodossa talteen ennen kuin alat käsitellä sitä. Voit laskea tarkistussummia.
Aineistonhallintasuunnitelman keskeisin kohta on kohta kaksi: Eettiset periaatteet, lainsäädäntö ja henkilötietojen käsittely
Aineistoa kannattaa dokumentoida koko hankkeen ajan niin, että itse ja ulkopuolinenkin ymmärtää, millaista aineisto on ja kuinka sitä voidaan käyttää. Mieti, miten itse tarpeen tullen palautat vuosien kuluttua mieleesi, mistä aineistosi koostuu.
3.1. Aineiston dokumentointi
Pystytkö kertomaan, mitä aineistolle on tapahtunut tutkimuksen teon aikana? Aineiston dokumentointi on keskeisessä osassa aineistoon tehtyjen muutosten jäljittämisessä. Aineiston käsittelyn vaiheista tehdään vähintään omat muistiinpanot. Esittele käytetyt termit, muuttujien nimet, koodit ja lyhenteet.
Aineiston dokumentointi kuvaa, miten hankkeen aineisto on tuotettu, mitä se sisältää ja miten sitä on käsitelty. Ilman riittävän tarkkaa tietoa kontekstista tutkimusaineistot ovat usein hyödyttömiä.
Aineiston dokumentointiin voi käyttää seuraavia työkaluja:
3.2. Aineiston järjestys ja eheys
Aineistosta on tärkeää huolehtia koko prosessin ajan. Miten pidät aineistosi järjestyksessä ja ehyenä ja vältät sen tahattomat muutokset?
Alkuperäisellä aineistolla tarkoitetaan esimerkiksi laadullisessa haastattelututkimuksessa kaikkien litteroitujen haastattelujen muodostamaa kokonaisuutta. Aineistoa analysoitaessa siitä syntyy erilaisia versioita. Esimerkiksi teemoittelu tuottaa yhden version aineistosta ja se tulee tallentaa omana kokonaisuutenaan.
Vinkit aineiston eheyden säilyttämiseen:
Laurea-kirjasto | Saavutettavuusseloste | Laurea Library | Accessibility statement