Tutkimustiedon tarkoitus on vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Tiedon avoimuudella pyritään helpottamaan tutkin tiedon leviämistä ja tasa-arvoista pääsyä tiedon ääreen. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on myös yksi tutkimusrahoittajien kriteeri hankehauissa.
Hankehauissa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta avataan vuorovaikutussuunnitelmassa. Vuorovaikutussuunnitelma eroaa viestintäsuunnitelmasta siten, että viestintäsuunnitelmassa keskitytään siihen, kenelle ja miten hankkeessa tuotettua tietoa tulee jakaa, kun taas vuorovaikutussuunnitelmassa pohditaan tämän lisäksi sitä, ketä hankkeessa tulisi kuulla, keiden kanssa tulisi tehdä yhteistyötä ja miten eri tahojen kanssa hankkeessa ollaan vuorovaikutuksessa. Viestintä on osa vuorovaikutusta, mutta vuorovaikutus on kokonaisuutena viestintää laajempi.
Tällä sivulla tarkastellaan tutkimuksen vaikuttavuutta erityisesti vuorovaikutussuunnitelman näkökulmasta. Sivulla esitetyt ajatukset ja vinkit ovat silti hyödyllisiä kenelle tahansa, joka pohtii, miten voisi tehdä asiantuntijatietonsa näkyväksi ja vaikuttaa tällä tavoin ympäröivään yhteiskuntaan.
Vuorovaikutussuunnitelmasta tulisi selvitä:
On hyvä määritellä tahot mahdollisimman selkeästi. Esimerkiksi ”päättäjät” ovat vielä varsin laaja joukko, mutta esimerkiksi tietyn viraston tietty osasto on jo huomattavasti tarkempi. Vuorovaikutussuunnitelmassa voi nimetä jopa yksittäisiä tahoja.
Kenen tulisi tietää tutkimuksestasi, ketä tutkimuksessa tulisi kuulla ja miksi? Mihin vuorovaikutuksella pyritään? Mitä hanke ja sidosryhmät hyöytävät vuorovaikutuksesta? Vuorovaikutus vaatii resursseja, joten on olennaista sanoittaa miten se hyödyttää hanketta ja osallistuvia sidosryhmiä.
Vuorovaikutusta on monenlaista. On workshoppeja, seminaareja/webinaareja, kuulemisia, somevaikuttamista, erityyppisiä julkaisuja, konferenssiesitelmiä jne. Vuorovaikutuksen tavat tulisi aina suunnitella siten, että ne vastaavat tavoitteita. Esimerkiksi haluat kuulla eri tahoja edustavien sidosryhmien näkökulmia, on tehokkaampaa järjestää workshop kuin kirjoittaa blogi. Kaskas median vinkkejä vuorovaikutuksen keinojen pohtimiseen.
Hahmottele työnjakoa vuorovaikutussuunnitelmassa. Isommissa hankkeissa voidaan nimetä vuorovaikutuskoordinaattori ja/tai hyödyntää viestintätoimiston palveluja. Tällöinkin kaikkien aikaa tulee varata vuorovaikutukseen, sillä vuorovaikutus ei ole sisällöistä irrallista.
Lähde: Biodiversa Stakeholder Engagement Book (2014). Käännösten apuna käytetty Kaskas median dioja vuorovaikutussuunnitelman tekemisestä (Ruuska, 2016).
Huomioi vuorovaikutussuunnitelmassa hankkeen koko elinkaari
Vuorovaikutus vaatii sekä ajallisia että taloudellisia resursseja. Mitä tarkempi vuorovaikutussuunnitelma on, sitä helpompi näitä on arvioida. Yksi nyrkkisääntä on varata n. 10% hankkeen budjetista vuorovaikutukseen.
Mahdollisia vuorovaikutuksen kuluja ovat esimerkiksi:
Maailma ei pyöri hankkeesi ympärillä. Kohderyhmien tavoittamiseksi onkin hyvä astua ulos omista ympyröistä ja tuoda hankkeessa tuotua tietoa ja hanketta esiin aiheen ympärille perustetuissa/hankkeen sidosryhmien some-ryhmissä.
Kartoita hanketta liippaviaa blogeja ja somekanavia (esim. Facebook-ryhmiä, Twitter-tilejä,) ja seuraa niitä. Seuraamisen lisäksi osallistu keskusteluun ja linkkaa kommentteihin hanketta, sen tuloksia ja hanketta tehdessä heränneitä kysymyksiä. Näin saat hyödynnettyä jo olemassa olevia verkostoja hankkeesi tulosten levittämiseen ja pystyt synnyttämään vuorovaikutusta hankkeen ja muiden teemaa pohtivien toimijoiden välille.
Tavoitteet – Miten viestintä ja vuorovaikutus tukevat tutkimusta, sen tavoitteita tai vaikuttavuutta?
Ruuska, 2018. Lue koko blogi.
Laurea-kirjasto | Saavutettavuusseloste | Laurea Library | Accessibility statement