Avoin kulma: Tiedon arviointi ja lähdekritiikki

Lähdekritiikki on tietolähteen ja sen käyttökelpoisuuden arvioimista. Sen avulla selvitetään tiedon tuottajan ja löydetyn tiedon luotettavuutta, arvoa lähdemateriaalina ja tarkoitusperiä. Tiedonlähteiden ja löytyneen materiaalin kriittinen arviointi on tärkeä osa opiskelua ja kirjoittamisprosessia.
Käytä lähdekritiikin apuna tiedonlähteiden arviointikriteereitä.

Kuva by Agence Olloweb on Unsplash

Kun olet etsinyt tietoa eri tiedonlähteistä, on aika tutustua löytämääsi tietoon ja arvioida sen käyttökelpoisuutta. Mieti löytämääsi materiaalia seuraavien kriteereiden avulla:

Auktoriteetti

• Onko tiedontuottaja joku tunnettu asiantuntija, virasto tai organisaatio?
• Mikä on tekijän taustayhteisö ja sen näkökanta aiheeseen?
• Onko tekijä aihepiirin auktoriteetti?
• Kuka on kustantanut tai sponsoroinut tutkimuksen tai julkaisun? Onko se luotettava taho?
• Voiko www-sivun osoitteesta (URL) nähdä kuka/mikä on tiedon tuottaja?
• Löytyykö sivustolta tekijän tai organisaation sähköpostiosoite tai muita yhteystietoja?

Validiteetti

• Perusteellaanko materiaalissa esitetyt väitteet?
• Onko aineistossa lähdeluetteloa ja lähdeviitteet merkitty tekstiin?
• Onko informaatio todennettavissa? Vahvistuksen saamiseksi voitaisiin ottaa yhteyttä sellaisiin lähteisiin, joihin on viitattu.
• Onko aineiston tarkistanut kolmas osapuoli kuten julkaisija, toimittaja tai vertaisarvostelija?

Sisältö

• Miksi aineisto on tehty: mikä on sen tuottamisen tarkoitus ja tieteellinen tavoite?
• Onko teksti sisällöltään objektiivinen vai subjektiivinen?
• Ovatko tiedot faktatietoa vai tekijän omia mielipiteitä?
• Onko aineisto huolellisesti muotoiltu ja vastaako siinä käytetty kieli aiheen tunnettua terminologiaa?
• Onko tieto ainutlaatuista vai voiko samanlaista tai ehkä parempaakin tietoa löytää muualta?

Tarkoitus ja päämäärä

• Miksi tekijä / julkaisija on halunnut julkaista aineistonsa?
• Miksi aineisto on julkaistu juuri verkossa?

Ajantasaisuus

• Onko dokumentissa päiväys? Kuinka usein päivitys tapahtuu?
• Onko tieto ajankohtaista? Olisiko tarjolla ehkä tuoreempaa tietoa?
• Vaatiiko tieto päivittämistä? Milloin se on viimeksi päivitetty?

Salaliittoteoriaksi kutsutaan uskoa siihen, että vahvat voimat manipuloivat tiettyjä tapahtumia tai tilanteita salassa kulissien takana pahoin aikein. Euroopan komissio on tehnyt hyödyllisen sivuston, jossa neuvotaan kriteerejä salaliittoteorioiden tunnistamiseksi sekä kerrotaan tyypillisiä teemoja.

Euroopan komissio: Salaliittoteorian tunnistaminen

Salaliittoteorioilla on 6 yhteistä piirrettä:

1. Väitetty salainen juoni.
2. Salaliiton takana oleva ryhmä.
3. ”Todisteet”, jotka näyttävät tukevan salaliittoteoriaa.
4.  Virheellinen väite, jonka mukaan mikään ei tapahdu sattumalta ja että yhteensattumia ei ole olemassa; mikään ei ole sitä miltä vaikuttaa ja kaikki on yhteydessä keskenään.
5. Mustavalkoinen maailmankatsomus.
6. Tietyistä henkilöistä tai ryhmistä tehdään syntipukkeja.

Ensimmäinen askel salaliittoteorioiden torjumiseksi on tietää niiden olemassaolosta. Tarkista lähteet. Luota todennettuihin tietoihin. Salaliittoteorioilla voi olla vakavia seurauksia. Jos epäilyttää, älä jaa. Tiedosta riskit. Älä levitä.