Tässä oppaassa käsitellään tekoälyä korkeakouluopinnoissa. Sisällön painopisteenä on tekoälyn hyödyntäminen tiedonhaussa, mutta nostamme esille myös tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tekoäly ja sen sovellukset kehittyvät nopeasti, samalla tavalla tämä opas on koko ajan työn alla. Käy tarkistamassa päivitykset ja seuraa alan kehitystä tai anna oppaasta kehittämisehdotuksia sähköpostitse.
Tekoäly on laaja käsite, joka tarkoittaa tietokonejärjestelmien kykyä suorittaa tehtäviä ja prosesseja, jotka normaalisti vaativat ihmisen älykkyyttä. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi kuvantunnistus, puheentunnistus, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. Tekoälyä hyödynnetään arjessamme jo monessa: erilaisten sovellusten antamissa suosittelulistoissa, kielenhuollossa, mainonnan kohdentamisessa, asuntojen hintojen ennustamisessa jne.
Tiivistelmä linjauksesta:
Ohjeistusta päivitetään ja tarkennetaan!
ChatGPT on OpenAI:n palvelu, josta on olemassa ilmainen (GPT 3.5) ja maksullinen versio (GPT4). Sovellus löytyy osoitteesta https://chat.openai.com/chat. Käyttäminen vaatii rekisteröitymisen.
Palvelua käytetään niin, että sille kirjoitetaan tekstiä (prompt) ja se vastaa käyttäjän antamaan tekstisyötteeseen. Palvelun kanssa voi siis ikään kuin käydä dialogia käyttäjän haluamasta aiheesta.
ChatGPT on koulutettu valtavilla tekstimassoilla, se generoi oppimiensa tekstien pohjalta tilastollisen mallin perusteella vastaukset. Yksinkertaistettuna sitä voi verrata kännykän ennakoivaan tekstinsyöttöön. Se ei siis tiedä mitään, sen ilmaisversiolla ei ole pääsyä internettiin, eikä palvelua voi käyttää tietolähteenä. Se ei myöskään osaa arvioida tuottamansa tekstin luotettavuutta ja voikin väittää tosiksi epätosia asioita. OpenAI ei ole luovuttanut tietoja ChatGPT:n kouluttamiseen käytetyistä tiedoista. Kannattaa myös muistaa, että tekoälymallit ovat tunnetusti puolueellisia.
Muita keskustelevia tekoälytyökaluja:
Gemini - Googlen keskusteleva tekoäly pyrkii ilmoittamaan käyttämänsä lähteet ja on integroitu Google-hakuun.
Huomioi aina käyttäessäsi tekoälysovelluksia, miten ne käsittelevät syöttämääsi dataa. Lähtökohtaisesti kaikki tekoälypalveluihin syötetty materiaali tallentuu EU/EEA-alueen ulkopuolelle eikä ole sieltä poistettavissa. Palveluihin ei saa syöttää esimerkiksi henkilötietoja, yrityssalaisuuksia, luottamuksellisia tietoja tai salassa pidettäviä tietoja.
Entä lisensoidut aineistot & tekoäly? Vaikka tiivistelmän tai käännöksen teko esimerkiksi e-kirjan tai artikkelin tekstistä onnistuu tekoälytyökaluilla näppärästi, se ei välttämättä ole luvallista. Tarkista kirjaston tarjoamien lisensoitujen aineiston käyttöehdot, ennen kuin syötät niitä AI-työkaluun. Lähtökohtaisesti lisensoitujen aineistojen syöttäminen tekoälytyökaluihin on kiellettyä, ellei sitä erikseen käyttöehdoissa sallita. Lisensioitujen aineistojen syöttäminen tekoälylle on sallittua vain, jos aineiston käyttöehdoissa annetaan siihen lupa. Kirjaston tarjoamien aineistojen käyttöehdot voit tarkistaa tietokantalistauksesta copyright-kuvakkeen kautta.
Ohje miten rajoitat syötteittesi käytön tekoälyn kouluttamisessa ChatGPT:ssä.
Kyllä, jos olet käyttänyt ChatGPT:tä työssäsi, sinun on mainittava kaikki sen käyttö. Tarkista oman korkeakoulusi ohjeet:
Miten teet lähdeviitteen ChatGPT:hen tietyn viittaustyylin mukaan? Katso ohjeita esim.: https://www.scribbr.com/ai-tools/chatgpt-citations/.
Omien tekstien (vastaukset tehtäviin, esseet jne.) kirjoittaminen ChatGPT:llä katsotaan useimmissa oppilaitoksissa plagioinniksi tai epärehellisyydeksi, vaikka mainitsisitkin lähteen. ChatGPT:n käyttämistä tällä tavoin ei suositella.
Kielimallin yhdistäminen internettiin ja hakukoneeseen mahdollistaa kielimallin vastaukset internet-hakujen perusteella. Esim. ChatGPT+pluginit, Microsoft Bing Copilot, Gemini, Perplexity.ai ja You.com.
Toimintaperiaate:
Tässäkin tapauksessa kielimalli voi hallusinoida tai tulkita lähteitä väärin. Ole siis lähdekriittinen. Useimmat työkalut edellyttävät kirjautumista.
Generatiivinen tekoäly on työkalu, joka voi auttaa meitä jokapäiväisessä elämässä, työssä tai opiskelussa. Kuten minkä tahansa työkalun kohdalla, eettinen, arvioiva ja tarkoituksenmukainen käyttö on avainasemassa.
Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan.
Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa: poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, taloudellinen hyöty sekä ilkivalta
Helariutta, A., Jokiranta, H. & Marjamaa, M. 2023. Tiedonhaun kokeilukulttuuria: Tekoälyä käyttävät artikkelihaun työkalut. Kreodi 2/2023 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752750
TEEL, Zoë (Abbie); WANG, Ting; LUND, Brady. ChatGPT conundrums: Probing plagiarism and parroting problems in higher education practices. College & Research Libraries News, [S.l.], v. 84, n. 6, p. 205, june 2023. ISSN 2150-6698. Available at: <https://crln.acrl.org/index.php/crlnews/article/view/25931>. Date accessed: 03 aug. 2023. doi:https://doi.org/10.5860/crln.84.6.205.
What is AI? A video by Museum of Science, Boston (4,38)
Tämä teos on lisensioitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Oppaan pohjana on käytetty Tampereen yliopiston kirjaston Tiedonhaun opasta.
Laurea-kirjasto | Saavutettavuusseloste | Laurea Library | Accessibility statement