Tutkijan tueksi: Tutkimusjulkaisujen arviointi

Tutkimusjulkaisujen arviointi

Tällä sivulla esitellään keskeisimpiä työkaluja, joilla lehtiä, artikkeleita ja tutkijoiden julkaisutoimintaa voidaan arvioida.

Lehtien arviointi

Julkaisufoorumi (Jufo) on suomalainen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjästelmä, jonka toteuttajana toimii Tieteellisten seurain valtuuskunta. Järjestelmästä löytyy kaikkien tieteenalojen keskeiset kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset lehdet, konferenssit, kirjakustantajat ja kotimaiset kirjasarjat.

Lehtien vaikuttavuuskertoimet tuottaa vuosittain International Scientific Institute ISI. Ne julkaistaan Journal Citation Report JCR -raportissa. JCR on yksi ISI:n Web of Knowledge -palvelun tietokannoista (linkki tietokantaan löytyy Web of Sciencen etusivulta). Vaikuttavuuskertoimia on laskettu lähinnä angloamerikkalaisille lehdille.

Lehden valinta omalle julkaisulle

Työkaluja lehden valintaan:

Huijarikustantamot

Kaikki Open Access -julkaisijat eivät ole luotettavia. Ennen artikkelin lähettämistä kannattaa tarkistaa seuraavat seikat:

  • Ovatko tunnetut kirjoittajat julkaisseet lehdessä?
  • Ketä kuuluu toimituskuntaan?
  • Ovatko lehden yhteystiedot luotettavat?
  • Ovatko lisenssiehdot kohtuulliset?

Open Access -lehtiä

Mitä pitää huomioida julkaisukanavan valinnassa?

Bibliometrisiä arviointimenetelmiä

Vaikuttavuuskerroin (engl. impact faktor) Tieteellisten aikakauslehtien keskinäistä paremmuutta arvioidaan usein vaikuttavuuskertoimien avulla. Mitä suurempi vaikuttavuuskerroin, sitä enemmän lehdessä ilmestyneet artikkelit ovat saaneet viittauksia. Suurimmat vaikuttavuuskertoimet ovat lääketieteen lehdillä ja suurilla tieteen yleislehdillä kuten Science and Nature. Kertoimet ovat korkeita paljon tutkimusta tekevillä aloilla, joilla tutkimustulokset hyödynnetään nopeasti jatkotutkimuksissa. Vaikuttavuuskertoimia voi käyttää tukena esimerkiksi valittaessa tutkimuksen julkistamisfoorumia.

H-indeksi eli Hirsch-indeksi on kvantitatiivinen mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli se lasketaan vain ko. tietokantaan sisältyvistä viittauksista. Näin ollen tutkijan h-indeksi voi olla erilainen Web of Science-, Scopus- sekä Google Scholar-/Publish or Perish -tietokannoissa.

Altmetriikka (engl. altmetrics) on bibliometriikan uusi suuntaus, jossa mitataan yksittäisten artikkelien näkyvyyttä sosiaalisessa verkossa: twitterissä, facebookissa, blogeissa, tutkijaverkostoissa. Tarkoituksena on löytää vastauksia siihen, mitä tieteessä tapahtuu juuri nyt.

Altmetric.com myy organisaatioille palveluita, joiden avulla ne voivat tarkastella tieteellisiä julkaisuja ja analysoida kuinka usein niitä on mainittu muun muassa sosiaalisessa mediassa. PlumX on niin ikään maksullinen altmetriikkapalvelu. PLOS Article Level Metrics -palvelussa on vapaasti saatavilla altmetriikkaa kaikista PLOSissa julkaistuista artikkeleista.

Joissain tietokannoissa voi seurata yksittäisten artikkelien saamaa näkyvyyttä altmetriikka-toimintojen avulla. Tällöin artikkelin yhteydestä löytyy altmetriikka-tunnus ja altmetriikka-tunnuslukuja, kuten mainintoja sosiaalisessa mediassa tai lukijoita Mendeleyssa.

Google Scholar / Publish or Perish & Scopus

Google Scholar Citations Google Scholar Citations on Googlen ylläpitämä käyttäjäprofiilipalvelu, johon jokainen tutkija voi luoda oman tilin (gmail-tili) ja liittää sinne omat Google Scholarin kautta löytyvät julkaisunsa. Profiilissa näkyy julkaisujen saamat viittaukset ja automaattisesti laskettu h-indeksi. Google Scholar Citations -tilin luominen.

Publish or Perish-ohjelma Publish or Perish on australialaisen Anne-Wil Harzingin kehittämä ilmainen ohjelma, jonka avulla voi tehdä Google Scholarin viittaustietoihin perustuvia viittausanalyyseja. Ohjelma on ladattavissa Harzingin verkkosivuilta.  

Ohjelman avulla voidaan arvioida mm. tutkijoiden vaikuttavuutta (author impact) sekä lehtien vaikuttavuutta (journal impact) erilaisten tunnuslukujen avulla (h-indeksi, g-indeksi jne.).

Scopus on monitieteellinen viittaus- ja tiivistelmätietokanta, josta saa haettua mm. tutkijan henkilökohtaisen H-indeksin. Scopus ei kuulu tällä hetkellä Laurean tietokantavalikoimaan.

Tutkimusetiikka

Tieteellisen tutkimuksen luotettavuus ja tulosten uskottavuus edellyttävät, että tutkimuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle ja jokaiselle tutkijalle.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on OKM:n asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä, edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta sekä seuraa alan kansainvälistä kehitystä.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje.

Web of Science

Web of Science tietokannat mahdollistavat pääsyn maailman johtavaan tieteelliseen kirjallisuuteen luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden, taiteiden ja humanististen tieteiden alueilta.

Web of Sciencen viittaushaulla voit mm.:

  • Nähdä kuinka monta kertaa artikkeliin on viitattu, tilata ilmoituksen, kun artikkeli saa uuden viitauksen
  • Luoda visuaalisen kartan kaikista viittaavista artikkeleista
  • Etsiä tietyn kirjoittajan artikkeleita
  • Tulostaa tai tallentaa luettelon artikkeleista viittausmäärineen
  • Luoda viittausraportin, h-indeksin ja kirjoittajakohtaisen viittausraportin
  • Etsiä eniten viitatut artikkelit annetusta aiheesta

Laurean Web of Science -aineistoon sisältyy seuraavat kokonaisuudet:

  • Science Citation Index Expanded (viitetiedot noin 8500:sta luonnontieteiden. lääketieteen ja tekniikan johtavasta julkaisusta)
  • Social Science Citation Index (viitetiedot noin 3000:sta yhteiskunta- ja humanististen tieteiden johtavasta julkaisusta)
  • Arts and Humanities Index (viitetiedot noin 1700:sta taidealan ja humanististen tieteiden johtavasta julkaisusta

Aineistot ovat käytettävissä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta.

Laurea-kirjasto | Laurea Library