Keksintöjen suojaaminen
Usein keksinnöt tehdään työsuhteessa tutkimus- ja tuotekehitysprojektien yhteydessä. On hyvä sopia jo etukäteen, millaiset oikeudet osapuolilla on syntyviin tuloksiin, mutta viimeistään keksinnön syntymisen jälkeen on keskeistä selvittää kuka keksinnön omistaa. Patenttilain mukaan oikeus keksintöön ja sen hyödyntämiseen kuuluu keksijälle. Työlainsäädännön mukaan taas työnantajalla on oikeus työntekijän työn tuloksiin. Työsuhdekeksintölaki pyrkii tasapainottamaan nämä kaksi lakia.
Työsuhteeseen perustuva oikeuden siirtyminen on merkittävä poikkeus yleisestä periaatteesta, jonka mukaan henkisen omaisuuden luoja (esimerkiksi keksijä, muotoilija, kirjailija) omistaa itse oikeudet luomukseensa. Työsuhdekeksintölaki onkin säädetty turvaamaan elinkeinoelämän tutkimusta ja tuotekehitystä. Työsuhdekeksintölakia sovelletaan työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön tekemiin patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin. Laki ei kuitenkaan koske yliopistojen ja korkeakoulujen henkilöstöä. Näitä koskeva korkeakoulukeksintölaki lähtee siitä, että lain nojalla yliopistolla tai korkeakoululla on oikeus tutkijoidensa keksintöihin, jotka on tehty ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden rahoittamissa tutkimushankkeissa. Työsuhdekeksintölain tai korkeakoulukeksintölain soveltaminen ei edellytä, että keksintö patentoidaan, vaikka sen tuleekin olla patentoitavissa.
Linkit tekstin lakeihin
Hanketuloksista liiketoimintaa
Viimeistään TKI-hankkeen päättyessä tulee pohtia, voiko hankkeessa syntyneitä ideoita tai tuloksia kaupallistaa liiketoiminnaksi. Julkisesti rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuus ja merkitys paranee huomattavasti, jos syntyneet tulokset saadaan otettua käyttöön hankkeen päätyttyä. Näin niistä hyötyvät myös mahdollisimman monet. TKI-toiminnan avoimuus tukee tätä tavoitetta.
- Hankkeessa kehitettäviä tuotteita ja palveluja on mahdollista myydä eteenpäin esimerkiksi Laurean omana liiketoimintana, uuden yrityksen toimesta tai vaikka lisensoimalla ne jo vakiintuneelle yritykselle. Tärkeintä on kuitenkin sopia omistajuudesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Laurean löytyy monenlaista apua saattamaan ideat ja tulokset kaupalliseksi menestykseksi. Lisäksi tukea saa ulkopuolisen rahoituksen löytämiseen, lisensointiin tai vaikka spin off -yrityksen perustamiseen.
Lisälukemista:
Työsuhdekeksintölaki
On hyvä sopia jo etukäteen, millaiset oikeudet osapuolilla on syntyviin tuloksiin, mutta viimeistään keksinnön syntymisen jälkeen on keskeistä selvittää kuka keksinnön omistaa.
- Patenttilain mukaan oikeus keksintöön ja sen hyödyntämiseen kuuluu keksijälle. Työlainsäädännön mukaan taas työnantajalla on oikeus työntekijän työn tuloksiin. Työsuhdekeksintölaki pyrkii tasapainottamaan nämä kaksi lakia.
- Työsuhteeseen perustuva oikeuden siirtyminen on merkittävä poikkeus yleisestä periaatteesta, jonka mukaan henkisen omaisuuden luoja (esimerkiksi keksijä, muotoilija, kirjailija) omistaa itse oikeudet luomukseensa. Työsuhdekeksintölaki onkin säädetty turvaamaan elinkeinoelämän tutkimusta ja tuotekehitystä.
- Työsuhdekeksintölakia sovelletaan työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön tekemiin patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin. Laki ei kuitenkaan koske yliopistojen ja korkeakoulujen henkilöstöä. Näitä koskeva korkeakoulukeksintölaki lähtee siitä, että lain nojalla yliopistolla tai korkeakoululla on oikeus tutkijoidensa keksintöihin, jotka on tehty ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden rahoittamissa tutkimushankkeissa.
- Työsuhdekeksintölain tai korkeakoulukeksintölain soveltaminen ei edellytä, että keksintö patentoidaan, vaikka sen tuleekin olla patentoitavissa.
Patentit
Patentit ovat perinteisin tapa suojata omaa osaamistaan.
Patentti on hakemuksesta myönnetty oikeus kieltää muita ammattimaisesti valmistamasta, tuomasta maahan tai myymästä patentoitua tuotetta tai soveltaa patentoitua menetelmää patentin voimassaoloaikana. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Patentin voimassaoloaika on korkeintaan 20 vuotta ja sen voimassapito tapahtuu maksamalla vuosittaisia maksuja. Patentti on alueellinen suojakeino ja sitä tulee hakea kaikkiin niihin maihin, joissa keksintöä aiotaan hyödyntää, tai joissa on odotettavissa kilpailevaa valmistusta.
Patenttitietoa
- PRH, Patentti- ja rekisterihallitus
- Espacenet - maailmanlaajuinen patenttitietokanta
- Patinfo - suomalaiset patentit
- Teollisoikeudet yrityksen voimavarana -verkko-oppimateriaali
- Tehoa tuotekehitykseen - tiedonhakuopas - Oppaan tarkoituksena on lisätä patentti-informaation hyödyntämistä pk-yrityksissä ja ohjata käytännönläheisesti patentti-informaation käyttöön tuotekehityksen eri vaiheissa. Oppaasta hyötyvät erityisesti pk-yritysten tuotekehittäjät, tutkijat ja markkinoinnista vastaavat henkilöt.
Business Finland
Business Finland luo uutta kasvua auttamalla yrityksiä kansainvälistymään sekä tukemalla ja rahoittamalla innovaatioita. Rahoitusta on saatavana liiketoiminnan eri vaiheisiin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Startup-rahoitusta voidaan myöntää alle 5-vuotta toimineille yrityksille.
Yrityksille on suunnattu eri tyyppisiä rahoituksia. Esimerkiksi Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta voi hakea kansainvälisen liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, mm. tiimin vahvistamiseen, liiketoimintamallin ja kasvustrategian kehittämiseen ja uusien markkinoiden avaamiseen.
Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa (TUTLI) -rahoitus on puolestaan tarkoitettu tutkimusorganisaatioiden tutkimusryhmille ja tutkijoille, joilla on halu rakentaa tutkimuksestaan uutta liiketoimintaa ja kaupallistaa tutkimuksesta syntyvät ideat. Tutkija pääsee samalla kasvattamaan omaa kaupallistamisosaamistaan.
- Lisätietoa Business Finland -sivustolta.
ARENEn yrittäjyyssuositukset
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet yhteiset yrittäjyyssuositukset korkeakouluille
Suositusten tavoitteena on tarjota ammattikorkeakouluille ja yliopistoille välineitä yrittäjyyden edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen.
